Tekoäly: Suomi (2026)
EU:n jäsenvaltiona Suomi on velvollinen noudattamaan EU:n tekoälylakia, joka tuli voimaan 1. elokuuta 2024 ja jonka soveltaminen alkoi vaiheittain 2. helmikuuta 2025. Suomi on säätänyt kansallisen täytäntöönpanopaketin (HE 46/2025), johon kuuluu tiettyjen tekoälyjärjestelmien valvonnasta annettu laki (1377/2025), joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2026. Laissa nimetään toimivaltaiset viranomaiset ja annetaan niille tutkinta-, korjaus- ja sakkovalta. Suomessa käytetään hajautettua valvontamallia, jota koordinoi Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom), joka toimii yhtenä yhteyspisteenä ja kansallisen tekoälyn sääntelyhiekkalaatikon ylläpitäjänä.
Peruskehys
EU:n tekoälylaki (asetus (EU) 2024/1689) suoraan sovellettavana lainsäädäntönä, jota täydennetään kansallisella tasolla tietyistä tekoälyjärjestelmistä annetulla lailla (1377/2025) ja siihen liittyvillä muutoksilla (hallituksen esitys HE 46/2025), voimassa 1. tammikuuta 2026 alkaen
Keskeiset kohdat
EU:n tekoälylaki ensisijaisena sääntelykehyksenä
EU:n tekoälylaki (asetus (EU) 2024/1689) on suoraan sovellettavissa Suomessa vaiheittain seuraavan aikataulun mukaisesti: kiellot ja tekoälyosaaminen 2. helmikuuta 2025 alkaen, GPAI-säännöt 2. elokuuta 2025 alkaen ja korkean riskin järjestelmät sekä suurin osa velvoitteista 2. elokuuta 2026 alkaen (sisäänrakennettujen korkean riskin järjestelmien osalta määräaikaa on pidennetty 2. elokuuta 2027 saakka).
Kansallinen täytäntöönpanolaki (HE 46/2025)
Hallituksen esitys HE 46/2025 toimitettiin parlamentille 8. toukokuuta 2025; tästä syntynyt laki tiettyjen tekoälyjärjestelmien valvonnasta (1377/2025) sekä muutokset alakohtaiseen markkinavalvontaan, Finanssivalvonnan ja Energiamarkkinaviranomaisen lakeihin hyväksyttiin presidentin toimesta 22. joulukuuta 2025 ja tulivat voimaan 1. tammikuuta 2026.
Hajautettu valvonta, Traficom koordinaattorina
Suomi on valinnut hajautetun mallin: alakohtaiset markkinavalvontaviranomaiset valvovat tekoälylain noudattamista (Tukes/Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Tulli, Trafi, Työturvallisuus- ja työterveysvirasto, Fimea, Energiavirasto, tietosuojavaltuutettu, FIN-FSA, Valvira ja Lounais-Suomen aluehallintovirasto). Traficom toimii kansallisena yhteyspisteenä, koordinoi viranomaisten toimintaa ja edustaa Suomea Euroopan tekoälyneuvostossa.
Kansallinen tekoälyn sääntelyn testausympäristö
Traficom on nimetty perustamaan ja ylläpitämään Suomen tekoälyn sääntelyhiekkalaatikkoa tekoälylain 57 §:n nojalla. Sen tarkoituksena on erityisesti tukea pk-yrityksiä ja startup-yrityksiä tekoälyjärjestelmien testaamisessa hallitussa sääntely-ympäristössä ennen markkinoille tuloa.
Kansallinen tekoälystrategia (AI 4.0)
Talous- ja työministeriö (TEM) johtaa Suomen Tekoäly 4.0 -ohjelmaa, joka käynnistettiin marraskuussa 2020 vauhdittamaan tekoälyn käyttöönottoa pk-yrityksissä sekä kaksoismurrosta (digitaalinen ja vihreä); ohjelman loppuraportissa (joulukuu 2022) esitetään 11 toimenpidettä, joilla edistetään Suomen tekoälyvisiota vuodelle 2030.
Suhde GDPR:ään ja alakohtaisiin säännöksiin
Henkilötietoja käsittelevät tekoälyjärjestelmät kuuluvat edelleen yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) ja Suomen tietosuojalain (1050/2018) soveltamisalaan, joiden noudattamista valvoo tietosuojavaltuutettu; tekoälylain ohella sovelletaan edelleen tuoteturvallisuutta, lääkinnällisiä laitteita, rahoituspalveluja, maantie-, rautatie- ja lentoliikennettä sekä televiestintää koskevia alakohtaisia säännöksiä.
Tämä sivu on käännös, joka on tarkoitettu helpottamaan lukemista; englanninkielinen versio on virallinen, eikä tämä ole oikeudellista neuvontaa.